Ajattelin että kirjoitan joka päivä ainakin jotain, ettei tämä unohdu.

Hävettää kertoa teille että olen jo yli kaksikymppinen enkä ole ikinä seurustellut. Koska en ole ikinä seurustellut en ole ikinä harrastanut seksiä. Asia vaivaa ja syö minua päivä päivältä enemmän. En vaan osaa. Ihastun niihin aivan vääriin ja vielä vääremmät ihastuvat minuun. Baarista minua ei saa iskettyä, eipä sillä että turhan moni sitä yrittäisikään. Menen lukkoon. Koska olen kokematon on minun vaikea lähestyä ihmisiä, on helpompaa olla päästämättä ketään lähelle niin ei tarvitse selitellä. Ja kierre on valmis. Voi kuinka haluaisinkaan päästä tästä eroon ja voi kuinka pelkään että niin ei koskaan käy.

Siksipä ihastuminen on ehkä kauheinta mitä voi tapahtua. Nyt olen vähäsen ihastunut kahteen eri ihmiseen. Kummastakaan tunteesta tuskin tulee ikinä mitään. Sattuu sattuu sattuu. Kuulin ystävältäni että yksi poika olisi minusta kiinnostunut, ja toinen lähestyi minua sähköisesti. Turhauttaa tuokin, miksi en ole kiinnostunut. Miksi en osaa?

Aiemmin minulla oli blogi, johon kirjoitin päivittäin. Poistin sen koska pelkäsin että joku tunnistaisi minut, kirjoitin asioista joista en puhu. Minulla on ikävä blogiani, kesken päivän huomaan laativani päässäni pitkää kirjoitusta milloin mistäkin. Päätin siis olla rohkea, tänne oksennan mieleni sisällön, sen kaiken. Jos luulet tunnistavani minut ole kiltti ja ole hiljaa. Ehkä se olenkin minä, ehkä en. Älä ylläty, tällainenhan olen aina ollut. 

Taisin äsken päättää ettei tästä tulekaan mitään laihdutuspäiväkirjaa. Pelkkä päiväkirja. Taustalla tulen luultavasti vääntämään aina painoni kanssa mutta en koe sitä niin tärkeäksi että se ansaitsisi oman päiväkirjansa. Se ei saa koskaan tulla niin tärkeäksi, mielelläni täyttäisin elämäni jollain muulla. Mietin jos vaihtaisin koko blogin nimeä, mutta empä taida jaksaa. Sillä toivottavasti painaisin huomenna vähemmän kuin tänään. Toivottavasti huomenna ahdistaisi vähemmän, toivottavasti haparoisin vähemmän.

Projektin alkua viivytti kaikenlainen, mutta nyt koitan ruveta tunnolliseksi ja saada painoa oikeasti laskemaan.

Eli painoa on ja sitä kova halu pudottaa. Syömishäiriömörköjä on vähän taustalla, mutta yritän pysytellä suhteellisen fiksulla dieetillä. Eli ei ainakaan paljoa alle 1000 kcal. Mielellään tuo 1500.

Tänään aamupaino oli 60,0 ja syömiset jäi melko vähäisiksi. Ehkä 1200?

Täällä blogissani kirjoittelen etupäässä painonpudotuksesta ja kaikesta mahdollisesta siihen liittyvästä. Tarkoitukseni olisi siis pudottaa jouluun mennessä semmoinen viitisen kiloa, painoindeksistä 21,8 kahteenkymppiin. Normaalipainon sisällä laihduttelen enemmän tai vähemmän järkevästi. Yritän pitää jonkinnäköistä ruokapäiväkirjaakin, mutta saa nähdä miten jaksan.